Puheenjohtajan joulutervehdys
Hyvät kollegat,
Tässä syksyn mittaan on muistunut moneen kertaan mieleen infektiolääkärin toteamus: ”hengitystieinfektioiden määrä on vakio ennen kouluikää”. Tuota lausetta on tullut välitettyä paljon eteenpäin ilman vasta-argumentteja. Hengitystieinfektioita on riittänyt niin töissä kuin kotona. Jopa lastenlääkäritkin ovat sairastuneet, kun ei ole tullut viimeisen parin vuoden aikana jatkuvaa altistusta pikku räkänokilta.
SLY:n syksyä ovat sävyttäneet syyskokouksen järjestäminen, johon liitettiin mukaan myös Lastentautien tutkimussäätiön juhlasymposium. Helsingissä järjestettyyn syyskokoukseen osallistui noin 160 paikan päällä ja 80 etänä. Sponsoreita oli parisen kymmentä. Kollegat selvästi ilahtuivat kasvotusten tapaamisesta. Palaute kokouksesta oli hyvin positiivista. LTS:n juhlasymposiumissa palkittiin Arvo Ylppö -mitalilla emeritusprofessori BarbaraK. Schmidt ja Helena ja Niilo Hallman -palkinnolla dosentti Paula Tähtinen. Paulan tutkijan urasta tarkemmin tässä numerossa. Molemmista palkituista myöslisää LTS:nsivuilla.
Digitaalistuminen on vauhdittanut implementaatiotiedettä.Hoitosuosituksia, elämäntapaohjeita tai mitä tahansa lääketieteellistäviisautta voidaan viedä yhä tehokkaammin suoraan kansalaisille. Preventiotehostuu. SLY on jatkanut Lääkäriliigan toimintaa. Se on terävöitynyt yhä enemmän nuorisokanavaksi. Lääkäriliigan TikTok-videoita on vajaa sata, ja niille on kertynyt jo 7,2 miljoonaa katselukertaa viime keväästä. Lääkäriliigaa vetää Lotta Immeli ja heidän toiminnastaan on tarkemmin tässä numerossa.
Koulutus toimintamme jatkuu hybridinä ja perinteisen aikataulun mukaisesti. Seuraavina kotimaisina kokouksina kevätkaudella ovat Pediatrinen diabetesklubi, Primaarien immuunivajavuuksien alajaoksen kokous, Lastenlääkäri 2023, Suomen lastenlääkäreiden allergologiayhdistyksen vuosikokous ja Lastentauteihin erikoistuvien koulutuspäivät, joista tarkemmin SLY:nsivuilla ja tässä numerossa. Lisäksi pyrimme edelleen jakamaan jäsenille hyviä ja ei-arkaluontoista materiaalia sisältäviä viikko-meeting esityksiä pari kertaa vuodessa. Keväisessä gallupissa 90% vastanneista toivoi niitä – jopa useammin jaettavaksi. Jos haluat videoidun esityksesi tai meeting-sarjasi tuhannelle yhdistyksen jäsenelle nähtäväksi niin ole yhteydessä meihin!
Nyt on aika keskittyä läheisiin ja rauhoittua viettämään joulua. Jouluna sydän lepää, sielu puhdistuu ja kaipuu täyttää mielen. Arvot järjestyvät uudelleen. Pikkulapset ansaitsevat erityisen huomion. Jouluhan on ennen kaikkea lasten juhla. Aikuisillekin tarjoutuu erityinen tilaisuus henkiseen lataukseen ja tulevan pohdintaan. Ehkä uuden vuoden lupausten ja riman nostojen sijaan hyvä myös pohtia, mitä voisi karsia. Monilla on ollut hyvin intensiivinen vuosi, ja hetken hengähdystauko on paikallaan.
Sydämellistä ja rauhaisaa joulua!
Tuomas
Lastenlääkäripäivien yhteydessä järjestetetyssä Lastentautien tutkimussäätiön juhlasymposiumissa palkittiin lastentautien tutkimuksessa ansioituneita tutkijoita
Lastenlääkäripäivien yhteydessä järjestetetyssä Lastentautien tutkimussäätiön juhlasymposiumissa jaettiin Lastentautien tutkimuksen Arvo Ylppö -mitali, jonka sai tänä vuonna emeritusprofessori Barbara K. Schmidt. Joka viides vuosi myönnettävään palkintoon kuuluu mitalin lisäksi 50 000 euroa. 15 000 euron arvoisen Helena ja Niilo Hallman -palkinnon, joka myönnetään joka toinen vuosi kansainvälistä tunnustusta saaneelle suomalaistutkijalle, sai Turun yliopiston tutkija, dosentti Paula Tähtinen. Hän vastasi pyynnöstämme pj Tuomas Jartin esittämiin hänen uraansa koskeviin kysymyksiin.
Tärkeimmät merkkipaalut urallasi?
Kliinisen uran kannalta merkittävä ajanjakso on ollut ensimmäinen erikoistumisjakso lastentaudeilla Keski-Suomen keskussairaalassa. Silloin varmistuin siitä, että lastentaudit on minulle oikea erikoistumisala. Toki myös erikoislääkäriksi valmistuminen oli tärkeä merkkipaalu.
Tutkijan uran kannalta ratkaisevaa on ollut kohtaaminen tulevan väitöskirjaohjaajani, Aino Ruoholan, kanssa kiireisessä lastentautien päivystyksessä. Työskentelin tuolloin amanuenssina ja Aino oli etupäivystäjänä. Päivystyksen jälkeen Aino kertoi suunnittelemastaan korvatulehdustutkimuksesta, johon tarvittiin tutkimuslääkäriä. Kyseessä oli satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, lumekontrolloitu tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, mikä on antibiootin teho äkillisen välikorvatulehduksen hoidossa. Aihe kuulosti mielenkiintoiselta ja kliinisesti merkittävältä, joten aloitin myöhemmin projektissa väitöskirjatutkijana. Työskentelin tutkimuslääkärinä aineistoa keräten kolme vuotta. Nämä vuodet olivat työntäyteiset, mutta samalla opettavaiset. Suuri työmäärä sai palkinnon, kun hoitotutkimuksemme päätulos julkaistiin The New England Journal of Medicine -lehdessä. Julkaisuhetkeä juhlistettiin koko tutkimusryhmän ja lastenklinikan voimin shampanjalaseja kilistellen.
Toinen tärkeä ajanjakso tutkijanurallani on ollut post doc-jakso Bostonissa, Yhdysvalloissa, vuosina 2013–2015. Bostonissa opin uusia taitoja laboratoriossa ja biostatistiikassa. Bostonissa opiskelin myös tutkimukseen liittyvää teoriaa suorittamalla Global Clinical Scholars Research Training Program -koulutuksen Harvard Medical Schoolissa. Se antoi hyvän teoriapohjan korkealaatuisen kliinisen tutkimuksen suorittamiseen ja tutkimusryhmän johtamiseen. Bostonissa vietetyt vuodet tekivät hyvää koko perheelle ja niitä muistellaan aina lämmöllä. Monet tuolloin solmitut yhteistyökuviot ja ystävyyssuhteet jatkuvat edelleen. Suunnitelmissamme on mennä taas ensi kesäksi Bostoniin koko perheen voimin.
Kiinnostuksen kohteet tutkimuksessa ja miksi?
Tutkimustyöni päätavoite on tuottaa tieteellisesti korkealaatuista tietoa, jonka avulla voidaan vähentää antibioottien käyttöä ja tämän myötä antibioottiresistenssiä. Tulevaisuudessa tavoitteenani on etsiä keinoja, joiden avulla voimme estää äkillisen välikorvatulehduksen kehittymisen. Yksi kiinnostava tutkimuslinja on nenänielun mikrobiston muokkaaminen niin, että haitallisten bakteerien määrä vähenee ja ns. hyvien bakteerien määrä lisääntyy. Minulle on aina ollut tärkeää, että tutkimukseni tulokset ovat helposti hyödynnettävissä käytännön lääkärin työssä.
Minkälainen on nykyinen toimenkuvasi?
Yritän jakaa aikani tutkimuksen, opetuksen ja kliinisen työnvälillä. Olen työskennellyt kliinisenä opettajana Turun yliopistossa vuodesta 2020 lähtien. Toimin myös erikoislääkärinä TYKS:n lasten ja nuorten klinikalla infektio-osastolla. Tutkimusta teen aina, kun sille löytyy aikaa. Välillä enemmän ja välillä vähemmän. Koen kuitenkin, että nämä kolme roolia tukevat hyvin toisiaan. Syksystä 2022 lähtien olen työskennellyt myös osa-aikaisena erikoislääkärikoulutuksen koordinaattorina Turun yliopistossa.
Mitä haluat kertoa tutkimustiimistäsi?
Tällä hetkellä työskentelen tutkijana useassa eri tutkimusryhmässä. Yhdessä muiden infektiotutkijoiden kanssa seuraamme Covid-19-infektioiden esiintyvyyttä sekä koronarokotteen aikaansaamaa immuunivastetta TYKS:n sairaalahenkilökunnalla. Tämän lisäksi olen tutkijana NAMI-tutkimusryhmän projektissa, jonka tavoitteena on selvittää, voidaanko äidille raskauden aikana annettavan oligosakkaridivalmisteen avulla vaikuttaa äidin ja lapsen mikrobiston muodostumiseen ja sitä kautta vähentää lapsen infektiosairastavuutta. FinnBrainin kohortissa tutkimme, miten äidin raskaudenaikainen stressi vaikuttaa lapsen infektiosairastavuuteen sekä kipuoireiluun. Ryhmässäni on kolme väitöskirjaohjattavaa sekä useampi syventävien opintojen tekijä.
Pitkän aikavälin tavoitteesi?
Lähivuosien tavoitteenani on kasvattaa tutkimusryhmääni ja tehdä laaja, n. 500 potilaan randomisoitu kaksoissokkotutkimus, jossa lapset saavat nenänielun mikrobistoon vaikuttavaa valmistetta pian syntymän jälkeen. Tällä tutkimuksella saataisiin paljon tietoa nenänielun mikrobistonkehittymisestä sekä sen vaikutuksesta ylähengitystieinfektioihin. Toivon, että pystyn jatkamaan sekä tutkimusta että kliinistä työtä myös tulevina vuosina.
Miten haluaisit uudistaa tiedemaailmaa?
Toivon, että varsinkin valtiolta saatava tutkimusrahoitus paranisi niin, että tutkimusryhmien johtajien kaikki aika ei kuluisi rahoitusten hankkimiseen ja raporttien kirjoittamiseen. Toivoisin, että myös riskialttiita projekteja tuettaisiin pitkäjänteisesti. Byrokratian määrä on lisääntynyt huimasti viimeisen 10 vuoden aikana. Olisi hienoa, jos pystyisi välillä keskittymään itse tutkimuksen tekemiseen ja uusien hypoteesienluomiseen. Maailmanlaajuisesti ajatellen avoimen julkaisun (open access) lisääntyminen on mielestäni hyvä suuntaus. On tärkeää, että uusimmat tutkimustulokset ovat nopeasti käytettävissä myös kehittyvissä maissa. Eniten kuitenkin toivoisin, että saamme jatkossakin paljon uusia, innostuneita kliinisiä tutkijoita lastentautien alalle.
Vuoden julkaisu 2022 -kilpailun voitti Maria Hautala
Lastenlääkäri ja lastenneurologi Maria Hautala Oulusta (kuvassa keskellä) voitti Vuoden julkaisu 2022 -kilpailun Lastenlääkäripäivillä Helsingissä 3.11.2022 julkaisullaan Recurrent febrileseizures and serum cytokines: a controlled follow-up study (Pediatric Research, 2022). Kilpialun finaalissa esityksensä pitivät myös Julia Anttonen ja Ilari Kuitunen. Paljon onnea voittajalle ja finalisteille!
Seuraathan jo Lääkäriliigaa
SLY:n tukemana toimivan Lääkäriliigan viedot ovat tavoittaneet jo 7,2 miljoonaa katselukertaa. Tiktok on lääkäriliigalaisille ensisijaisesti keino välittää nuorille oikeaa tietoa, toissijaisesti vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen monelta kannalta. Murrosikään, päihteisiin ja sähkötupakkaan liittyvät videot ovatkin olleet suostuimmasta päästä, ja esimerkiksi murrosiästä ja kiveksistä kertova pätkä on kerännyt 700 000 katselukertaa. Voit lukea Lääkäriliigasta lisää Lääkärilehden artikkelista. Ota Lääkäriliiga seurantaan Tiktokissa ja Instagramissa ja vinkkaa siitä myös esim. potilaillesi.
Koulutus- ja matka-apurahat
SLY:n hallitus on päättänyt nostaa matka-apurahan ohjeellista summaa: kokous Suomessa 800 euroa, Euroopassa 1 500 euroa, Euroopan ulkopuolella 2 000 euroa. Oma esitys ei ole välttämätön apurahan saamiselle.
Myönnetyt koulutus- ja matka-apurahat vuonna 2023:
- Anniina Kyrönlahti
- Anu Kaskinen
- Anna-Kaisa Tuomaala
- Asta Uusitalo
- Juuso Tainio (Juusolle pahoittelut typosta lähteneessä sähköpostissa)
Matkakertomukset
30th Congress of the Scandinavian Transplantation Society, Reykjavik, Islanti 31.8.–2.9.2022
Scandiatransplant on Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Viron välinen järjestö, joka organisoi kiinteiden elinten vaihtoanäiden maiden välillä. Scandiatransplantin yhteistyön avulla voidaan optimoida yksittäisiä pieniä jäsenmaita paremmin siirtoelinten sopivuus, lyhentää elinsiirteen odotusaikoja ja mahdollistaa enemmän elinsiirtoja. Scandiatransplanton perustettu 1969 ja vuosittain n. 2000 potilasta saa elinsiirron Scandiatransplantin kautta. Scandiatransplantin kongressi järjestetään 2 vuodenvälein.
Tänä vuonna 30. kerran järjestettävä Scandiatransplantin kokous kokosi Reykjavikiin satoja pohjoismaisia elinsiirtojen parissa työskenteleviä ammattilaisia. Kongressi alkoi ikimuistoisella ja kyyneleet silmiin nostattavalla luennolla, joka oli islantilaisen molemminpuolisen yläraajasiirteen saaneen miehen ja hänen leikanneet ranskalaiskirurgin yhteisluento. Mieleen painuva oli myös tervetuliaispuhe, jonka piti Islannin presidentti, Guðni Thorlacius Jóhannesson.
Kokouksessa käsiteltiin elinsiirtoja monesta näkökulmasta. Koska elinsiirtoja tarvitaan koko ajan enemmän, on tärkeää lisätä elinsiirteiden saatavuutta ja toisaalta pyrkiä parantamaan niiden laatua. Elinsiirteiden määriä on pystytty lisäämään elinluovutuksella verenkierron pysähtymisen jälkeen, joka on onnistuneesti Suomessakin pilotoitu. Kuulimme myös ksenotransplantaatiosta, jonka parissa tehdään hienoa tutkimusta ja jonka toivotaan tulevaisuudessa mahdollistavan yhä useampia elinsiirtoja. Elinsiirtoimmunologian asiantuntijat kertoivat uusista tutkimusmenetelmistä, vaikeasti immunisoituneiden potilaiden hoitomahdollisuuksista ja immunologistentekijöiden merkityksestä elinsiirteiden pitkäaikaisseurannassa. Oma esitykseni käsitteli sydänsiirteen kroonisen hyljinnän riskitekijöitä. Kansallisessa kohortissamme erityisesti immunologiset tekijät kuten toistuvat lievät hyljinnät ja luovuttajaspesifiset vasta-aineet osoittautuivat sydänsiirteen kroonisen hyljinnän riskitekijöiksi.
Osallistuin ensimmäistä kertaa Scandiatransplantin kokoukseen ja olikin todella hienoa päästä tapaamaan muissa pohjoismaissa elinsiirtojen parissa työskenteleviä kollegoita. Tärkeää oli tutustua myös Suomen muissa yksiköissä työskenteleviin ammattilaisiin ja päästä esittelemään tutkimustuloksiamme täydelle luentosalille. Reykjavik oli hieno kaupunki ja lähialueiden kuumat lähteet sekä kaunis luonto tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Kiitos Lastenlääkäriyhdistykselle kokousmatkan mahdollistamisesta.
Anu Kaskinen
Lasten munuaistauteihin jaelinsiirtoihin erikoistuva lääkäri
HUS, Uusi Lastensairaala
Pohjoismainen syömishäiriökongressi Oslossa 7-9.9.2022
Syömishäiriöistä kärsiviä nuoria on yhä enemmän. Heitä tulee varmasti kaikille vastaanottoa pitäville pediatreille, halusi tai ei. Itse tapaan heitä ihan mielelläni, niin yksityisvastaanotollani kuin HUS Uuden lastensairaalan nuorisovastaanotolla, jossa olen kuluneena syksynä työskennellyt. Luulen tietäväni, miten suomalaiset ohjeet kehottavat tutkimaan ja hoitamaan näitä potilaita. Tästä huolimatta olen kokenut melkoista keinottomuutta. Omaa oloani hoitaakseni päätin osallistua Pohjoismaiseen syömishäiriökongressiin, jossa kuulisin, miten hankalia tilanteita taklataan muualla.
Osallistujista osa oli psykiatreja, mutta ehkä vielä useampi oli psykologi, sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti tai tutkija. Suomalaisiakin oli mukava joukko. Taisin olla ainoa somaattisen erikoisalan lääkäri.
Tavoitteeni kuulla kansainvälisistä käytännöistä täyttyi hyvin. Ahdistuskin helpotti: tiedän nyt, ettei kenelläkään ole viisasten kiveä. Vaikka kokous oli tieteellisesti korkeatasoinen, voitiin vain todeta, että vaikuttavista hoidosta tiedetään todella vähän. Edes syömishäiriöiden hoitoon erikoistuneilla yksiköillä ei ole erityistä parantamisen taikasauvaa. Kuten professori Anna Keski-Rahkonen kertoi erinomaisessa keynote-luennossaan, laihuushäiriöisen paino saadaan normaalistettua, mutta paraneeko hyvinvointi? Tutkimuksia on vaikeaa tehdä, koska potilaat ovat heterogeenisiä eikä paranemisestakaan ole yksiselitteisiä kriteereitä. Toipuneiden osuus vaihtelee eri tutkimuksissa 8 prosentista 88 prosenttiin.
Tarve hoidon laadun parantamiselle on kuitenkin todellinen. Syömishäiriö on pahimmillaan tappavan vaikea tauti. USA:ssa kuolee yksisyömishäiriöinen joka 52. minuutti.
Kliininen mutuni syömishäiriöiden lisääntymisestä sai vahvistusta: USA:n ja Norjan tilastot kertovat, että syömishäiriöiden ilmaantuvuus on tuplaantunut pandemian jälkeisenä aikana verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan. Syömishäiriöihin törmää sellainenkin lääkäri, joka kaikinmokomin luovuttaisi nämä potilaat aivan jonkun muun hoitoon.
Ennaltaehkäisyä käsitelleistä luennoista en saanut paljoakaan irti. Yksi USA:sta tulleista luennoitsijoista kertoi, kuinka hän ja hänen joukkonsa ovat ajaneet sitä, ettei laihdutuslääkkeitä saisi ilmanreseptiä. Vaikea uskoa, että laihdutuspillereillä olisi suurtakaan merkitystä Pohjoismaiden anoreksiaepidemiassa.
Vaikka manuaaleihin ei olekaan saatu vangittua hyvän hoidon yksiselitteistä reseptiä, useammankin luennoitsijan suulla kuultiin, että keskeistä on hyvän kohtaamisen taito. Kuka tahansa meistä kanssa- tai ohikulkijoista voi tarjota myötätuntoa, ymmärrystä ja toivoa, jolla voi olla ratkaisevaakin merkitystä.
Anna Keski-Rahkosen luennon lisäksi hurmaannuin myös tanskalaisen psykologi Lene Mayerin esityksestä. Hänen aiheensa oli ahmintahäiriö (BingeEating Disorder, BED) , lihavuus ja stigma, joka näihin liittyy. Lihavan kohtaama ylenkatse vie itsetuntoa. Huono itsetunto ajaa välinpitämättömyyteen omaa kehoa kohtaan. Elämäntapamuutosten tekeminen on vaikeaa, kun mieluiten unohtaisi koko kehonsa, eikä pieni laihtuminen juuri iloa lisää.
Mukaani tarttui ennen muuta Lene Mayerin ohje: Yritän jatkossa ottaa tavoitteeksi sen, että potilaani alkaa arvostaa itseään. Hyvät elintavat seuraavat itsearvostusta.
Kiitän lämpimästi Suomen lastenlääkäriyhdistystä saamastani matka-apurahasta.
Elina Hermanson
LT, lastentautien erikoislääkäri, nuorisolääkäri
ANCR SYMPOSIUM2022,Tórshavn, Färsaaret, 14.-16.9.2022
Pohjoismaisten syöpärekisterien vuotuinen symposium järjestettiin useamman vuoden tauon jälkeen tänä syksynä eksoottisilla Färsaarilla keskellä Atlantin valtamerta. Symposiumin puitteet olivat upeat, kokoushotelli sijaitsi korkealla mäellä, josta oli näkymä Färsaarten pääkaupungin, Tórshavnin, yli Atlantille. Mukana oli paljon kollegoita Suomen Syöpärekisteriltä ja olikin mukava nähdä monia tuttuja pitkän tauon jälkeen jatutustua myös uusiin ihmisiin.
Tulopäivänä meidät kuljetettiin suoraan lentokentältä Tórshavnin pormestarin vastaanotolle tervetulotilaisuuteen. Sieltä siirryimme kokoushotellille, missä alkoi heti matkan tieteellinen osuus. Kuuntelimme teoriaa elinajanodotteen hyödyntämisestä tutkimuksessa ja keskustelimme aiheesta pienryhmissä.
Toinen päivä alkoi IARCn (International Agency forResearch on Cancer) Freddie Brayn avauspuheenvuorolla IARCn toiminnasta. Kahden päivän ohjelma oli jaettu kuuteen osa-alueeseen: syövän valvontaan, epidemiologiaan ja tilastotieteeseen, syövän riskitekijöihin, seulontaan ja aikaiseen diagnostiikkaan, syöpäpotilaiden ennusteiden parantamiseen sekä Pohjoismaisen rekisteridatan historiaan ja tulevaisuuteen. Ohjelma koostui pääasiassa 15 minuutin esityksistä ja lyhyistä posteritietoiskuista. Itselläni oli kokouksessa esillä väitöskirjatutkimukseeni liittyvä posteri ”Low income amongadult survivors of childhood cancer - a register-based cohort study from the SALiCCS research programme” ja pidin kokouksessa lyhyen puheenvuoron tutkimusaiheestani. Aihe herätti mielenkiintoa ja sain posterin vierellä hyviä kommentteja ja kysymyksiä tutkimukseemme liittyen myös kansainväliseltäyleisöltä.
Symposiuminoheisohjelmana oli toisena iltana kuunariristeily läheiselle Nólsoyn saarelle, jossa nautimme voipaperissa haudutettua turskaa juureksilla ja pääsimme tutustumaan färsaarelaiseen kansantanssiperinteeseen. Viimeisenä iltana oli ohjelmassacocktailtilaisuus Färsaarten kansallismuseossa, jossa oli esillä paikallistentaiteilijoiden teoksia sekä tarjolla pientä syötävää ja juotavaa. Varsinaisen kokouksen päättymisen jälkeen olimme varanneet vielä yhden päivän ”See it allin 7 hours” -saarikierrokselle, joka oli nimensä veroinen tykitys mitä upeampia maisemia paikallisen oppaan kertoessa saarten mielenkiintoisesta historiasta ja nykypäivästä.
Haluan kiittää Suomen lastenlääkäriyhdistystä saamastani matka-apurahasta ja mahdollisuudesta päästä esittelemään väitöskirjatutkimustani muille pohjoismaalaisille kollegoille!
Anniina Kyrönlahti
lastenlääkäri
HUS Lasten- ja nuorten sairaudet
ASN Kidney Week 2022, Orlando, Florida, 1.-6.11.2022
Amerikan nefrologiyhdistys (American Society of Nephrology, ASN) järjestää vuosittain koulutusviikon, joka on tärkeimpien ja arvostetuimpien kokousten joukossa alalla. Tällä kertaa kongressi järjestettiin Orlandossa, Floridassa 1.-6.11.2022. Osallistujia oli useista ammattiryhmistä yli 12500 ympäri maailman, suuri osa paikan päällä ja osa etäyhteyksillä. Havaintojeni mukaan Suomesta koulutukseen osallistui kuitenkin vain allekirjoittanut.
Tapahtumakaupunkina Orlando oli miellyttävä ilmastoltaan, mutta etäisyyksien ja autoilun tarpeellisuuden liikkumisen kannalta suhteen hieman haastava. Onnekseni, tiiviistä kongressiohjelmasta huolimatta, ehdin tutustua hieman myös floridalaiseen elämäntapaan ja ladata akkujani aurinkoenergialla Suomen marraskuisen harmauden vastapainoksi. Oli myös erityisen mukava päästä lähiosallistumaan koulutukseen muutaman koronapandemiavuoden jälkeen.
Kongressin tieteellinen ohjelma oli erittäin tasokas, kiinnostava ja monipuolinen. Runsaudenpula päällekkäisten koulutussessioiden (joita oli esimerkiksi yhtenä päivän 34 sessiota samanaikaisesti!) vuoksi oli haaste. Vaikka mielenkiintoisimman esityksen valinta oli usein hankalaa ja monta varmasti hyvää esitystä jäi kuulematta, sain koottua itselleni antoisan koulutuskokonaisuuden. Erityisen mielenkiintoista oli osallistua lastenlääkärinä ja -nefrologina ”aikuisnefrologian” alan suurimpaan kokoukseen, jossa sain otettua oppimishyötyä runsaasti myös aikuisten hoidossa käytettävistä lääkkeistä ja hoitotavoista.
Nykyajan mukaisesti materiaalia on runsaasti käytettävissä elektronisena pitkään tapahtuman jälkeenkin, joten antiin voin onneksi palata myöhemmin. Luennoissa käsiteltiin kattavasti nefrologiaa ja siihen liittyviä vakiintuneita hoitokäytänteitä, mutta myös nousevia ja tulevaisuuden hoitomuotoja, lääkkeitä jne.
Hyvin mielenkiintoisena mieleeni jäi sessio tromboottistenmikroangiopatioiden uusimmista oivalluksista sekä tautikirjon nykyhoidoista. Lisäksi uusien merkkiaineiden käytöstä munuaissairauksien ja munuaisensiirtojen yhteydessä oli inspiroivaa kuulla esityksiä ja oppia uutta. Kokouksen jälkeen olin vakuuttuneempi, että Suomessa tautien ymmärrys ja hoidon taso ovat eittämättä maailmanluokkaa ja uudet hoitomuodot otetaan käyttöön nopeasti ja tehokkaasti.
Kokouksessa sain myös hyvän käsityksen potilasmateriaalien erilaisuudesta ja hoitojen eri näkökulmista maailmalla, mikä ehdottomasti rikastaa ja laajentaa näkökulmaani lääkärintyössä. Kokemuksia uusista nefrologisista lääkkeistä sekä esim. hyljinnänestolääkityksen yksilöllistämisestä, tai vaikkapa munuaissiirteen kudosvaurion arvioinnista luovuttajaperäisen soluvapaan DNA:n määrityksin oli erittäin antoisaa kuunnella ja ottaa roppakaupalla uusia tiedonjyviä mukaansa. Näyttelyssä kohtaamani lukuisat tietoiskut uusimmista innovaatioista alalla täydensivät erittäin onnistuneen opintomatkani.
Kiitän lämpimästi Suomen Lastenlääkäriyhdistystä saamastanimatka-apurahasta.
Juuso Tainio
lastenlääkäri, lastennefrologi
Uusi lastensairaala, HUS
Tulevia koulutustapahtumia
Lastenlääkäri 2023 -tapahtuma järjestetään Helsingissä Congress Paasitornissa 16.-17.2.2023.
Helsingissä Hakaniemen torin kupeessa sijaitseva Paasitorni on vuonna 1908 Helsingin Työväentaloksi valmistunut myöhäisjugendia edustava graniittilinna, jolla on värikäs historia. Rakennus on upeasti entisöity ja se toimii nykyään kongressikeskuksena sekä suurten tapahtumien näyttämönä. Paasitorni on mukana kansainvälisessä hankkeessa, jonka tavoitteena on saada valittuja työnväentaloja ympäri maailman nimettyä Unescon maailmanperintökohteeksi. Tervetuloa kouluttautumaan upeisiin historiallisiin puitteisiin!
Koulutuksen tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät SLY:n sivuilta.
Tervetuloa myös Lastenlääkäri 2023 –tapahtuman yhteydessä pidettävään iltajuhlaan 16.2.2023 klo 18.30 alkaen Paasitornin Paasiravintolaan.
Nyt kaikki sankoin joukoin ilmoittautumaan koulutuspäiville! Voit ilmoittautua tapahtumaan 15.1.2023 saakka täällä.
Tapahtuma järjestetään hybridi-muodossa ja myös etäosallistuminen tapahtumaan on mahdollista. Etäosallistuminen toteutetaan laadukkaana livestream-lähetyksenä virtuaalitapahtuma-alustalla. Voit ilmoittautua etäosallistujaksi täällä.
Muut tulevat koulutustapahtumat löydät täältä.